Laskentaprosessissa kaikki liikkeeseen lasketut ja vastaanotetut lainat ja lainat näkyvät 58., 66. ja 67. tilissä. 66. luku heijastaa lyhytaikaisten lainojen ja 67. varojen liikkuvuutta pitkäaikaisten sopimusten perusteella ja 58. liikkeeseen laskettujen varojen liikkuvuutta. Liiketoimet velassa saatujen varojen kanssa käsitellään kirjanpito-osastossa menetelmän mukaisesti, jolla heille korot otetaan huomioon.
Erot lainan ja lainan välillä
Luotto- ja lainakäsitteet ovat luonteeltaan olennaisesti erilaisia. Luotto:
- voi myöntää yksinomaan pankki tai luottolaitos, jolla on toimilupa Venäjän federaation keskuspankin asiaankuuluvien toimintojen suorittamiseen;
- lainaa voidaan myöntää vain korolla;
- lainaa voidaan myöntää vain käteisellä;
- lainan takaisinmaksuaika on tarkasti määritelty lainasopimuksessa;
- lainasopimus laaditaan vain kirjallisesti.
Lainalla, joka poikkeaa lainasta, voi olla seuraavat ominaisuudet:
- sen voi myöntää kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, yksityinen yrittäjä ilman erityistä toimilupaa;
- laina voi olla ilmainen ja koroton, ja velallinen voi jopa palauttaa pienemmän summan kuin on otettu;
- se voidaan antaa ei-rahana muodossa resursseilla, tavaroilla, henkisillä tuotteilla;
- laina voi olla määrittelemätön;
- se voidaan muodostaa suullisesti.
Saatujen lainojen kirjanpito
"Kirjanpitosääntöjen" 15/2008 mukaisesti lainojen ja lainojen vakuuskustannuksiin tulisi sisältyä sekä niiden korkoa että niihin liittyviä kustannuksia: laki- ja tiedotusneuvonta, sopimusten tutkiminen jne.
Lainattujen varojen käytöstä maksetut korot voidaan käsitellä kahdella tavalla:
- tasaisesti koko laina-ajan;
- missään muussa sopimuksen mukaisessa järjestyksessä eikä se riko kirjanpidon yhtenäisyyden periaatetta.
Liitännäiskulut kirjataan tasaisesti koko laina-ajan.
Lainatut varat näkyvät kirjanpidon 66. ja 67. tilissä. 66: ta käytetään sopimuksiin, joiden voimassaoloaika on enintään 12 kuukautta, ja 67: tä - sopimuksiin, joiden voimassaoloaika on yli 1 vuosi.
Kaikki lainat ja lainat on käsiteltävä erikseen, kukin itsenäisenä oikeussuhteena. Lainojen ja luottojen vakuudesta aiheutuvat kustannukset olisi myös käsiteltävä erikseen velan pääomista tietyllä laskutuskaudella ja sisällyttämällä ne muihin kuluihin.
Taseessa pitkäaikaisten lainojen määrä tulisi näyttää rivillä 1410 "Lainatut varat" ja lyhytaikaiset - rivillä 1510, jolla on sama nimi.
Kaupalliset lainat ja vekselit on kuvattava seuraavilla riveillä:
- pitkäaikainen velka rivillä 1450 "Muut velat";
- lyhytaikaiset velkasitoumukset rivillä 1520 "Ostovelat".
Erikseen määrätään, että jos luotot tai lainatut varat käytettiin sijoitusomaisuuteen, tällaisten velkojen korot olisi suoritettava tilille 08 "Sijoitukset pitkäaikaisiin varoihin". Yksinkertaistettua kirjanpitomenetelmää käyttävillä oikeushenkilöillä on tässä tapauksessa oikeus käyttää tiliä 91.2.
Tapauksissa, joissa lainatut varat sijoitetaan aineellisten ja tuotantoresurssien hankintaan tai jos laina on saatu tällaisina resursseina, näiden lainojen ja luottojen korot voidaan katsoa materiaalien ja tuotantoresurssien ostokustannuksiksi.
Annettujen lainojen ja luottojen kirjanpito
Kirjanpitäjän on otettava huomioon lainatut varat kirjanpitosääntöjen 19/02 "Rahoitusinvestointien kirjanpito" määräysten mukaisesti. Kaikki liikkeeseen lasketut lainat otetaan huomioon 58. tilillä "Rahoitussijoitukset".
On pidettävä mielessä, että kaikenlaisia korottomia lainoja luotonantajaorganisaatiolle ei voida pitää taloudellisina sijoituksina, koska ne eivät tuota tuloja yritykselle.
Taseessa liikkeeseen lasketut lainat tulisi näyttää rivillä 1230 "Myyntisaamiset". Vaihtoehtoisesti tämä velka voidaan jakaa:
- lyhyeksi ajaksi enintään 12 kuukaudeksi;
- yli yhden vuoden pitkäksi ajaksi.
Lainojen ja lainojen kirjanpito veroissa
Luotto- ja lainasopimusten perusteella velassa saatuja käteisvaroja ei pidetä tulona verotuksessa. Näin ollen niistä ei lasketa tuloveroa. Annettuja lainoja ja hyvityksiä ei pidetä kuluina veropohjaa laskettaessa. Samalla tavalla luoton ja lainattujen velvoitteiden palauttamiseksi saadut ja maksetut rahat ja aineelliset resurssit eivät ole tuloja ja kuluja.
Kertyneiden ja maksettujen korkojen varat katsotaan liiketoiminnan ulkopuolisiksi kuluiksi. Kirjanpidossa ne näkyvät joko kunkin kuukauden viimeisenä päivänä tai päivänä, jolloin laina tai luotto maksettiin kokonaan takaisin.
Organisaation liikkeeseen laskemien lainojen korkoina saamat varat ja rahat katsotaan liiketoiminnan ulkopuolisiksi tuotoiksi.
