Kaikkien arvopaperimarkkinoilla toimivien sijoittajien työ liittyy läheisesti riskiin. Kuitenkin mitä korkeampi on kunkin kaupan riski, sitä korkeampi kannattavuus. Matemaattisesti arvopaperin kannattavuus ilmaistaan suhteessa saatuihin tuloihin ostokustannuksiin.
Ohjeet
Vaihe 1
Arvopaperi on hyödyke, jolla on arvo. Toisin kuin varsinainen tuote, sillä ei kuitenkaan ole aineellista arvoa. Arvopaperin osto ja myynti on ostajan ja myyjän välinen kauppa osakemarkkinoilla, joka ilmaistaan oikeuksien siirtämisessä ja velvoitteiden syntymisessä.
Vaihe 2
Arvopaperin tuotto ilmaistaan ostajan oikeudessa saada tuloja. Tämä arvo on prosenttiosuus tulojen ja käytettyjen varojen välillä. Selkeyden vuoksi tuotto esitetään tuottoasteena, jota kutsutaan osingoksi (koron summaksi), jonka sijoittaja saa kunkin selvitysjakson lopussa (kuukausi, neljännes, vuosi).
Vaihe 3
Sijoittajan vuosituotto muodostuu keskittymisestä arvopapereiden hinnan nousuun ja riippuu alkuinvestoinnin määrästä. Arvopapereiden tuotto lasketaan sijoituksen tehokkuuden arvioimiseksi, jotta voidaan tunnistaa kannattavin tapa sijoittaa rahaa.
Vaihe 4
Yleensä arvopaperin tuotto lasketaan kaavalla: d = (S_n - S_0) / S_0, jossa S_0 on arvopapereiden alkuperäinen hinta, S_n on lopullinen hinta, d on tuotto prosentteina ilmaistuna.
Vaihe 5
Arvopaperin vuotuinen osinkotuotto määritellään osakekohtaisen osingon määrän suhteena sen arvoon. Vuotuiselle korolle on tunnusomaista yhdistetyn koron menetelmän soveltaminen, ja se lasketaan kaavalla: d = (1 + i / n) ^ n - 1, missä i on vuoden nimellinen yhdistetty korko, n on prosenttiosuus lasketaan kerran vuodessa, mutta kaava antaa kertyneen arvon, joka osakkeella olisi, jos korkoa kertyisi kunkin jakson lopussa.
Vaihe 6
Nykyinen tuotto on yhtä suuri kuin vuoden arvopaperin kuponkimaksujen summa jaettuna sen nykyisellä markkina-arvolla. Tätä kannattavuusindikaattoria käytetään harvoin, koska se ei heijasta joitain tärkeitä piirteitä, esimerkiksi siinä ei oteta huomioon sijoittajan riskiä arvopapereita ostettaessa.
Vaihe 7
Sisäinen tuottoprosentti tai sisäinen korko on korko, jolla tietyn osakkeen tulevan kassavirran nykyarvo vastaa sen markkinahintaa. Sen laskemiseksi käytetään seuraavaa kaavaa: d = (k + (N - P) / t) / ((N + P) / 2), missä k on vuosikuponkikorko, N on osakkeen nimihinta, P on sen nykyinen markkinahinta, t - maturiteetti vuosina. Joukkovelkakirjojen osalta tätä indikaattoria kutsutaan eräpäivään saakka, kun taas oletetaan, että sisäinen tuottoprosentti pysyy muuttumattomana koko ajanjakson ajan.
