BKT (bruttokansantuote) on tärkein makrotaloudellinen indikaattori, joka määrittää taloudellisen toiminnan tulokset. BKT-deflaattori on hintaindeksi, joka heijastaa kuluttajakorin hintojen muutosta tietyn ajanjakson ajan.
Ohjeet
Vaihe 1
BKT-deflaattori on yksi yleisimmistä indikaattoreista laskettaessa kuluttajahintaindeksiä, joka heijastaa maan inflaatioastetta. BKT-deflaattori perustuu kuluvan kauden kuluttajakorin kokoon, mutta ei peruskoriin. Näin ollen BKT-deflaattoria pidetään myös Paasche-indeksinä.
Vaihe 2
BKT-deflaattori sisältää loppukulutustuotteet, tavarat ja palvelut, joiden osuus BKT: stä on. BKT: tä laskettaessa on hylättävä kaikki indikaattorit, jotka kuvaavat aiempina vuosina ostettuja ja lopputuotteen valmistuksessa välituotteita. Esimerkiksi kotona valmistettu ruoka ja ravintolassa valmistettu illallinen. Molemmat annokset voivat olla täsmälleen samat, mutta lopputuote, jonka hinta määrittää BKT: n tason, on illallinen ravintolasta.
Vaihe 3
BKT: n laskeminen perustuu seuraavaan periaatteeseen: "Kaikki maassa tuotettu myydään ehdottomasti." Siten yksinkertaisin BKT-laskelma tapahtuu laskemalla yhteen kaikki kulut, jotka kuluttajat käyttävät tuotetun lopputuotteen ostamiseen. Toisin sanoen BKT voidaan edustaa kaikkien markkinoilla tuotettujen tuotteiden takaisinostamiseksi tarvittavien menojen summana.
Vaihe 4
BKT-deflaattori on nimellisen ja reaalisen BKT: n suhde prosentteina ilmaistuna. Laskentakaava on seuraava:
BKT-deflaattori = nimellinen BKT / reaalinen BKT * 100%.
Vaihe 5
Nimellinen BKT ilmaistaan käypinä hintoina tietyn ajanjakson ajan ja reaalinen BKT perusvuoden hintoina, jotka ovat vakioita. Perusvuosi voidaan valita kuluvan kauden edelliseksi vuodeksi tai muuksi. Myöhemmän vuoden vertailua kuluvaan (aikaisempaan) vuoteen käytetään vertaamaan historiallisia tapahtumia annettuun, nykyiseen tilanteeseen. Esimerkiksi vuoden 1970 reaalinen BKT laskettuna vuoden 1990 hintoina on vuosi 1990, kun taas vuosi 1970 on nykyinen.
