Omien liikkuvien omaisuuserien hankinta on yksi yrityksen taloudellisen vakauden pääindikaattoreista. Jos yrityksellä ei ole omaa pääomaa, se tarkoittaa, että lyhytaikaisten varojen ja joissakin tapauksissa osan pitkäaikaisista varoista muodostetaan lainattujen varojen kustannuksella.
Ohjeet
Vaihe 1
Määritettäessä yrityksen omaa liikkuvaa omaisuutta käytetään erityistä kerrointa. Se lasketaan omien liikkeessä olevien varojen suhteena kiertävien varojen määrään. Omien liikkeessä olevien varojen arvo puolestaan lasketaan erona yhtiön oman pääoman (rivi 490 "Tase") ja pitkäaikaisen omaisuuden määrän (rivi 190) välillä.
Vaihe 2
Omien liikkuvien omaisuuserien varausten suhde osoittaa, mikä osa omien varojen pääomasta, joka jää jäljelle pitkäaikaisten varojen muodostumisesta, menee liikkuvien varojen kattamiseen. Tämän kertoimen vakioarvo on 0, 1, ts. vähintään 10 prosenttia käyttöpääomasta on muodostettava yhtiön oman pääoman kustannuksella.
Vaihe 3
On tilanne, jossa ero oman pääoman ja pitkäaikaisen omaisuuden välillä on negatiivinen. Tämä tarkoittaa, että yrityksen oma pääoma ei riitä muodostamaan osan vain lyhytaikaisista varoista, mutta myös pitkäaikaisia varoja, ts. osa käyttöomaisuudesta ja koko käyttöpääoma muodostuu lainattujen lähteiden kustannuksella.
Vaihe 4
Joskus pitkäaikaiset varat katetaan 100 prosentilla heidän omasta pääomastaan, ja liikkuvat varat tarjotaan lainojen ja lainojen avulla. Tässä tapauksessa omien liikkuvien omaisuuserien vakuutuskerroin on nolla.
Vaihe 5
Jos tämän suhdeluvun taso on alhaisempi kuin vakioarvo, se osoittaa, että yrityksen oma pääoma on riittämätön tai että pitkäaikaisten varojen määrä on liian suuri esimerkiksi suuren keskeneräisen rakentamisen vuoksi, tai merkittävä määrä käyttöpääomaa esimerkiksi johtuen vaatimattomien varastojen kasvusta tai suuresta myyntisaamisten määrästä.