Elokuun 2012 alussa öljyn hinta nousi tasaisesti, mikä on tietysti positiivinen hetki Venäjän resurssipohjaiselle taloudelle. Tämä kasvu tapahtuu toiveiden pohjalta, joita eurooppalaiset sijoittajat yhdistävät EKP: n (Euroopan keskuspankki) suunnitelmiin ostaa euroalueen maiden valtion joukkovelkakirjalainoja jälkimarkkinoilta ja siihen, että nämä suunnitelmat osuvat todellisiin aikomuksiin. säätimen.
Tärkein syy siihen, miksi öljyn maailmanmarkkinahinnat kasvavat, ovat asiantuntijoiden mukaan Yhdysvalloissa julkaistut tiedot, joiden mukaan hiilivetyvarojen väheneminen maassa on ylittänyt merkittävästi markkinoiden odotukset. Energiaministeriö julkaisi tiedot, joiden mukaan öljyvarannot laskivat elokuun ensimmäisen viikon aikana 3,73 miljoonalla tynnyrillä ja saavuttivat 13. huhtikuuta alimmalle tasolleen 369,9 miljoonaa tynnyriä. Markkina-asiantuntijat ennustivat tämän indikaattorin laskevan vain 1,55 miljoonalla tynnyrillä. Samanlainen suuntaus vaikutti bensiinivarastoihin, jotka laskivat 724 tuhatta tynnyriä, kun taas ennusteiden mukaan niiden kasvun odotettiin olevan 250 tuhatta tynnyriä. Tislaajan varastot laskivat 1,8 miljoonaa tynnyriä, mikä on melkein ennusteiden mukaista - 1,75 miljoonaa tynnyriä. Tuloksena oli öljyn hinnan jyrkkä nousu - Lontoon pörssissä syyskuun Brentin öljyfutuurisopimukset toteutettiin 8. elokuuta hintaan 112,6 dollaria barrelilta. New Yorkin pörssissä WTI-raakaöljyn syyskuun futuurisopimuksilla vaihdettiin 94,25 dollaria barrelilta ja ne nousivat 0,62%. Elokuun aikana öljyn hinta jatkoi nousuaan ja jo 22. päivänä kevään WTI-raakaöljyn futuuritarjoukset tehtiin lokakuussa hintaan 96,97 dollaria tynnyriltä, kun taas Brentin öljy maksoi 114,78 dollaria. hiilivetyvarastojen edelleen laskemiseen Yhdysvalloissa. Inflaatio-odotukset ja öljyn hinnan nousu liittyvät myös huhuihin siitä, että EKP aikoo ostaa takaisin enintään kolmen vuoden maturiteetin joukkovelkakirjoja, kun taas ostojen määrän suunnitellaan olevan rajoittamaton, sääntelyviranomainen ei aio saada vanhempien velkojien asema ostetuille valtion obligaatioille. Johtamisensa lähellä olevien lähteiden mukaan Euroopan keskuspankki ei aseta julkisesti kiinteää tuottotasoa tietyn maan joukkovelkakirjoille, joten sääntelyviranomainen ei osta arvopapereita, kun tämä taso ylitetään.
