Voimassa olevan lainsäädännön mukaan yksityinen yrittäjä on velvollinen maksamaan vakuutusmaksut PFR: lle saaduista tuloista riippumatta. Mutta Venäjällä on useita tapauksia, joiden avulla et voi maksaa vakuutusmaksuja itsellesi tietyiltä ajanjaksoilta.
Yksityiset yrittäjät eivät saa maksaa vakuutusmaksua seuraavissa tapauksissa:
- asepalveluksen aikana (vain asevelvollisuus);
- vanhempainlomalla (enintään 1, 5 vuotta vanha; on mahdollista, että tätä aikaa voidaan pidentää kolmeen vuoteen);
- ensimmäisen ryhmän vammaisen lapsen tai ensimmäisen ryhmän vammaisen hoidon aikana; tai henkilö, joka on täyttänyt 80 vuotta.
Tätä sääntöä sovelletaan myös sopimussuhteisten toimihenkilöiden puolisoihin ja diplomaattisten yksiköiden, konsulaattien työntekijöihin.
Huomaa, että tätä luetteloa ei tulkita laajasti. Ainoastaan siinä mainitut kansalaisryhmät eivät voi maksaa vakuutusmaksuja. Ne yrittäjät, jotka jostain syystä eivät harjoittaneet liiketoimintaa, mutta joilla on rekisteröity IP-asema, ovat velvollisia maksamaan vakuutusmaksut Venäjän federaation eläkekassalle kiinteänä summana. Joten vuonna 2015 ne ovat 22261, 38 ruplaa. Oikeuskäytäntö on yleensä rahanpesun selvittelykeskuksen puolella.
Saadaksesi vapautuksen vakuutusmaksujen maksamisesta, sinun on otettava yhteyttä Venäjän federaation eläkerahaston sivuliikkeeseen, joka käsittelee työtä yrittäjien kanssa, hakemuksella ja todistusasiakirjoilla. Heidän luettelonsa riippuu lykkäyksen myöntämisen syystä. Esimerkiksi vanhempainlomalla olevan yrittäjän vapautuksen saamiseksi vaaditaan syntymätodistus; passi; vihkitodistus (jos sellainen on); todistus avoliitosta lapsen kanssa. Varusmiehille tämä on armeijan henkilötodistus ja komissariaatin todistus. On parempi tarkistaa pyydettyjen asiakirjojen luettelo etukäteen Venäjän federaation eläkerahaston alueosastossa, koska sitä ei ole kirjattu lainsäädäntöön.
Samanaikaisesti on tärkeää, että yrittäjä ei harjoita yrittäjyyttä ilmoitettujen elämänjaksojensa aikana. Eläkerahasto voi lisäksi pyytää asiakirjoja, jotka vahvistavat tulojen puuttumisen. Esimerkiksi ote yksittäisen yrittäjän käyttötililtä tai liittovaltion veropalvelun varmentama nollaveroilmoitus.
Jos toimintaa harjoitettiin keskeneräisenä kuukautena, maksujen määrä lasketaan uudelleen suhteessa päivien määrään.