Suurin osa organisaatioista saa kohdennettua rahoitusta sijoitusrahastoista, budjettirahastoista ja muista lähteistä. Budjettijärjestöille rahoituksen saamista säätelee valtionkassan päätökset, ja liikeyrityksille budjettivarojen oikea vastaanottaminen ja käyttö on jonkin verran vaikeaa.
Se on välttämätöntä
Kannattamaton taloudellinen tulos
Ohjeet
Vaihe 1
Määrärahoitus ei ole tuloa ennen kuin on vahvistettu sen saanti eli kunnes organisaatio täyttää kaikki rahoituksen ehdot. Se kirjataan tuotoksi sillä kaudella, jona kohdennetun rahoituksen saamisen edellytysten täyttymiseen liittyvät kulut ovat syntyneet.
Vaihe 2
Rahoituksen hankkiminen tappioiden kattamiseksi aiheuttaa vaikeuksia, koska varat jaetaan raportointikauden päättymisen ja tilinpäätöksen valmistelun jälkeen. Jos suunnitellaan varojen vastaanottamista, kulujen kirjaaminen raportointikaudella on väärin, koska tulojen ja kulujen vastaavuuden periaatetta rikotaan. Organisaatio ei kuitenkaan saa varoja tappioiden kattamiseksi ilman kannattamattoman taloudellisen tuloksen alustavaa määrittämistä.
Vaihe 3
Tarkkojen tietojen hankkiminen edellisillä kausilla syntyneistä kohdennetuista rahoitustappioista on tapahtuma, joka edellyttää muutoksia kirjanpidollisiin arvioihin sekä oikaisujen tekemistä raportointiin taseen päättymisen jälkeen. Siksi kohdennetun rahoituksen saamiseksi laadi selventävä tilinpäätös ja säädä kustannusten kohdentaminen rahoituksen määrään laskennallisiin kuluihin. Siirrä sitten kustannukset ajanjaksolle, jolloin rahoitus vastaanotettiin.
Vaihe 4
Kohdennettu rahoitus voidaan tarjota joko pääomasijoituksiin tai toimintakuluihin. Jos rahoitus saadaan tuina tai tukina valtion pakollisista vakuutusrahastoista tai muista budjeteista, se katsotaan tuloksi muista lähteistä ja sisältyy verotukselliseen bruttotuloon. Avustukset ja tuet, jotka ovat toistuvia maksuja, eroavat kuitenkin investoinneista, joihin sisältyy käyttöomaisuuden, hätä- ja strategisten tavaravarastojen ostoja sekä tappioiden korvaamista.
Vaihe 5
Kaikkia valtion kohdennetun rahoituksen kustannuksella suoritettuja käyttöomaisuuden hankintakustannuksia ei voida poistaa, koska tosiasiassa ne suoritettiin valtion kustannuksella eikä veronmaksajien kustannuksella.