Paperiraha tuli ihmisyhteiskunnan elämään pitkään. Ne ovat erittäin käteviä verrattuna raskaisiin kolikoihin. Pieni paperiarkki, jossa on numeroituja kuvia, korvaa valtavan määrän kolikoita. Paksut rahasatamat ovat yksi aikamme fetisseistä, osa ihmisen unelmaa "normaalista elämästä".
Paperirahan historia, kuten paperi yleensä, alkaa Kiinasta. 8. vuosisadalla jKr. Kiinan valtio alkoi painaa paperirahoja, jotka voitiin vaihtaa kolikoihin. Hallitsemattoman vakuudettoman rahapäästön ansiosta tapahtui taloudellinen romahdus, ja kiinalaiset menettivät kiinnostuksensa paperirahaan pitkäksi aikaa.
Jo ennen paperirahan ilmestymistä Kiinaan velkasitoumukset yleistyivät Lähi-idässä. Todennäköisesti he tulivat sinne muinaisesta Egyptistä. Muinaisessa maailmassa oli laaja ja haarautunut velkasitoumusten järjestelmä, haltijakuitit korvasivat usein rahaa, vaikka niillä ei ollutkaan suojaa eikä yhdenmukaisuutta.
Suuren juutalaisen väestön ilmaantumisen jälkeen Euroopassa myös Lähi-idän (alias antiikki) kuitti- ja laskujärjestelmä juurtui. Juutalaiset kauppiaat ja koronkiskojat käyttivät heille tuttua järjestelmää, ja paikallinen väestö ei voinut olla huomaamatta tätä ja lainannut niin kätevän laskentatavan.
Ensimmäiset paperirahat Euroopan mantereella ilmestyivät 1500-luvulla Hollannin Leidenissä kaupungin piirityksen aikana, ja niiden piti korvata hopea. Ensimmäinen eurooppalainen paperiraha meille tutussa muodossa laskettiin liikkeeseen Ruotsissa vuonna 1661. Samalla vuosisadalla britit laskivat liikkeeseen myös setelinsä. Eurooppalainen paperiraha yhdisti pääosin kiinalaisen paperirahan ansioiden (yhdenmukaisuus) ja velkasitoumukset (rajalliset päästöt, jalometallien tuki).
Venäjällä paperiraha ilmestyi ensin Pietari III: n alla, mutta vasta Katarina II: n aikana ne tulivat liikkeelle. Keisarinna perusti kaksi pankkia Venäjän suurimpiin kaupunkeihin - Moskovaan ja Pietariin. Nämä olivat yhden mustan musteella painetun näytteen paperiarkut, jotka muistuttivat vähän modernia rahaa. Samaan aikaan heillä oli jo suoja vesileimojen muodossa.
Paperiraha sai tutun muodon vasta 1800-luvulla. Silloin seteleihin ilmestyi yksittäisiä numeroita ja alkuperäinen piirustus.