Muutama vuosikymmen sitten ehdotus saaren valtameren ostamisesta olisi parhaimmillaan aiheuttanut hämmennystä. Nyt tällainen kysymyksen muotoilu ei enää yllätä ketään, ja jokaisesta, jolla on riittävästi varoja, voi tulla tällaisen kiinteistön omistaja.
Myytyjen saarten hintaluokka on melko laaja ja alkaa 20 000 dollarista suhteellisen pienelle maalle Kanadan lähellä. Tämän tuoteryhmän kärjet ovat esimerkiksi Bahama, jota myydään 100 miljoonalla dollarilla.
Joka vuosi myyntiin ilmestyy noin kolmesataa saarta, jotka sijaitsevat eri puolilla maailmaa. Tällaisen kiinteistön hinta määräytyy sen sijainnin perusteella (pohjoisilla merillä se on halvempaa kuin eteläisillä), etäisyydestä mantereesta, ilmasto-olosuhteista ja luonnonkauniista maisemasta, maankehityksen asteesta.
Jos haluat säästää rahaa, edullisin vaihtoehto olisi ostaa asumaton saari ilman kasvillisuutta ja makean veden lähteitä. Saarenomistajaksi haluavilla on kuitenkin joitain vaikeuksia. Ongelmana on, että monien sisämaavaltioiden hallitus asettaa erilaisia rajoituksia ulkomaalaisten saarten hankinnalle.
Kreikassa on monia rajoituksia ostetun saaren kehittämiselle. Paikallisten lakien mukaan arkeologien on tutkittava hankittua maata. Jos saarella löydetään muinaisten sivilisaatioiden jälkiä näiden kaivausten aikana, kaikki rakentaminen saarelle on kielletty. Käytännössä sama pätee Bermudaan, Malediiveille ja Fidžin saarille. Mutta Ranskan, Italian ja Ranskan Polynesian rannikolla saarialueiden ostajille ei ole vakavia rajoituksia.
Saaren omistusoikeuden hankkiminen poikkeaa hieman asunnon ostamisesta. Joissakin osavaltioissa tarvitaan puolustusministeriön lupa, toisissa on puhuttava ulkoministeriön edustajien kanssa.
Saarta ostavien on oltava varautuneita lisäkustannuksiin itse kiinteistön kustannusten lisäksi. Ne edustavat yleensä noin 5% saaren arvosta. Tähän sisältyy notaarin, kiinteistönvälittäjän, asianajajan palveluiden maksu, kertaluonteinen vero omistusoikeuksien saamisesta jne.
