Elatusmaksun maksaa vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa, ja ne voidaan myös periä molemmilta vanhemmilta, jos heidän vanhempainoikeutensa riistetään valtion lapsille tarjoaman lapsen eduksi.
Ohjeet
Vaihe 1
Elatusten maksamisesta voidaan tehdä notaarisopimus, jossa ilmoitetaan niiden määrä ja maksujen ajoitus.
Vaihe 2
Jos sopimukseen ei päästä tai se ei ole tyytyväinen sen kokoon, elatusmäärä määritetään tuomioistuimessa.
Vaihe 3
Tuomioistuin voi päättää maksaa elatusmaksun kiinteänä määränä tai prosentteina kaikista vastaajan tuloista, joista pidätetään tulovero.
Vaihe 4
Yhdelle lapselle maksetaan 25% vastaajan kokonaistuloista.
Vaihe 5
Jos vastaaja on työtön tai saa hyvin vähän, elatusmaksu vahvistetaan kiinteänä määränä, joka on vähintään 25% vähimmäispalkasta.
Vaihe 6
Elatusapu voi olla pienempi, jos vastaajalla on paljon alaikäisiä lapsia, joille hän maksaa elatusapua, tai jos sillä on muita alaikäisiä lapsia kuin ne, joille hän maksaa elatusapua. Lain mukaan kaikilla yhden henkilön alaikäisillä lapsilla on oikeus yhtä suureen elatusapuun, minkä vuoksi yhden lapsen elatusapua voidaan pienentää erityistilanteesta riippuen.
Vaihe 7
Elatusmääriä voidaan korottaa, jos vastaajalla on riittävä tulotaso ja toisen vanhemman kanssa asuva lapsi tarvitsee apua tai kun tarvitaan kallista hoitoa.
Vaihe 8
Jos elatusapuun liittyy velkaa, lasketaan elimen määrä, joka oli maksettava yhdessä kuukaudessa, kerrottuna velkakuukausien määrällä, johon lisätään nykyinen elatusmaksu. Tämän seurauksena 70 prosenttia yhden lapsen hyväksi maksettavista tuloista voidaan vähentää vastaajalta, kunnes syntyvä velka on maksettu.
