Bruttotuotannon määrän määrittäminen voidaan useimmissa tapauksissa käyttää tehdasmenetelmällä, joka sulkee pois välituotteiden toistuvan laskemisen. Tämä laskettu tilastollinen indikaattori kuvaa tuotannon ja työn tuottavuuden kasvunopeutta.
Ohjeet
Vaihe 1
Yrityksen bruttotuotanto on tavarayksiköiden yhteenlaskettu rahallinen arvo raportointikaudella. Tässä ei oteta huomioon sen valmistukseen osallistuvien lopputuotteiden ja puolivalmisteiden kustannuksia, ts. myydään kotimaan kulutukseen. Tämä laskutusstrategia välttää laskutuksen uudelleen, koska raaka-ainekustannukset vaikuttavat kokonaismäärään. Joissakin kevyt- ja elintarviketeollisuuden yrityksissä kaksinkertainen laskenta on kuitenkin sallittua.
Vaihe 2
Tätä laskentamenetelmää kutsutaan tehtaaksi. Sitä voidaan käyttää bruttotuotannon määrän määrittämiseen, joka yleensä on yhtä suuri kuin markkinoitava tuotos vähennettynä keskeneräisen työn jäännösarvo sekä jäännöslaitteiden, työkalujen ja erikoislaitteiden kustannukset: V = TP + (HP2 - HP1) + (I2 - I1).
Vaihe 3
Kaupalliset tuotteet TP edustaa yrityksen ulkopuolella myytäväksi tuotettujen tavara- tai palvelulähetysten kokonaiskustannuksia. Tämä arvo ilmaistaan hintoina, joilla tavarat myydään kuluttajalle ostomäärästä riippuen: tukku- tai vähittäiskauppa.
Vaihe 4
Keskeneräiset indikaattorit NP2 ja NP1 lasketaan vastaavasti raportointikauden lopussa ja alussa. Niiden välinen ero osoittaa puolivalmiiden tuotteiden ja jo kaupallisiin tuotteisiin sisältyvien materiaalien sekä keskeneräisen tuotantosyklin välituotteiden kustannukset. Toinen koskee yrityksiä, jotka tuottavat metallirakenteita, esimerkiksi koneenrakennuslaitoksia.
Vaihe 5
Instrumenttien I2 ja I1 jäännösarvo määritetään kauden lopussa ja alussa. Käytettyjen laitteiden ja erikoislaitteiden luettelo on hyväksytty jokaiselle yritykselle ja sen varmentaa ministeriö tai osasto.
