Julkisten organisaatioiden joukossa säätiö erottuu toisistaan. Voittoa tavoittelemattomana organisaationa säätiöllä on oma peruskirja, joka määrittelee organisaation tavoitteet ja hallintoelimet, jotka valvovat organisaation toiminnan toteuttamista. Säätiön työ tehdään siviililain mukaisesti.
Säätiö: toiminnan perusteet
Säätiöiden oikeudellista asemaa ja toimintatapoja säätelevät liittovaltion lait "Ei-kaupallisista järjestöistä", "Julkisista järjestöistä" ja "Hyväntekeväisyystoiminnasta ja hyväntekeväisyysjärjestöistä".
Merkittävä osa ei-kaupallisten säätiöiden toimintaan liittyvistä kysymyksistä heijastuu Venäjän federaation siviililakiin.
Säätiö on eräänlainen voittoa tavoittelematon organisaatio. Se ei tarjoa jäsenyyttä. Säätiön voivat perustaa kansalaiset tai oikeushenkilöt, jotka vapaaehtoiselta pohjalta tekevät omaisuusosuuksia tähän tarkoitukseen. Tällainen voittoa tavoittelematon järjestö on perustettu kulttuuri-, koulutus-, hyväntekeväisyys- tai muihin yleishyödyllisiin tarkoituksiin.
Kaikesta omaisuudesta, jonka sen perustajat siirtävät säätiölle, tulee tämän organisaation omaisuus. Samaan aikaan rahasto ei ole vastuussa sen perustaneiden henkilöiden velvoitteista eikä rahaston nykyisistä velvoitteista. Säätiö voi käyttää omaisuuttaan vain organisaation työjärjestyksessä selvästi määriteltyihin tarkoituksiin.
Pakollinen vaatimus on, että rahasto julkaisee vuosittain raportit organisaation omaisuuden käytöstä.
Voittoa tavoittelemattomalla säätiöllä on oikeus harjoittaa yrittäjyyttä, mutta vain, jos se on sopusoinnussa säätiön tavoitteiden kanssa ja sen on täytettävä säätiön lakisääteiset tehtävät. Yrittäjyyden harjoittamiseksi säätiöllä on oikeus perustaa taloudellisia yrityksiä sekä osallistua jo vakiintuneiden tämän tyyppisten rakenteiden toimintaan.
Hyväntekeväisyysjärjestöjen ominaisuudet
Useimmiten käytännössä on hyväntekeväisyysjärjestöjä, joiden toiminnalla on omat ominaisuutensa. Esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöllä ei ole oikeutta käyttää varoja ja omaisuutta poliittisten liikkeiden, ryhmien ja puolueiden tukemiseen. Tällainen organisaatio ei voi myöskään osallistua liikeyrityksiin muiden ihmisten kanssa.
Hyväntekeväisyysjärjestön korkeimman hallintoelimen on oltava kollegiaalinen. Korkeimman elimen jäsenillä on oikeus suorittaa tehtävänsä vain vapaaehtoisina. Niille henkilöille, jotka ovat hyväntekeväisyysjärjestön toimeenpanevan elimen työntekijöitä, on myös rajoituksia osallistumiselle korkeimpaan elimeen. Tällaisen säätiön virkamiehet eivät voi olla tehtävissä hyväntekeväisyysjärjestön perustamissa järjestöissä.
Koska säätiö ei perustu jäsenyyden periaatteisiin, sen perustajat eivät saa osallistua tämän organisaation toimintaan. Heillä on oikeus vaikuttaa rahaston asioihin sen hallintoelinten kautta.
