Muinaisina aikoina painava lompakko, jossa oli runsaasti kolikoita, voitiin arvioida vain sen painon perusteella, koska jokaisessa kolikossa oli täsmälleen niin monta grammaa kuin nimellisarvo tarkoitti, eikä ollut tapana laittaa erilaisia kolikoita yhteen pussiin. Nykyään kaikki on muuttunut, saman nimellisarvon kolikoilla voi olla eri paino.
Kaikilla nykyaikaisilla kolikoilla on erilaiset paino-ominaisuudet. Muun muassa ajan mittaan materiaali, josta kolikot valmistetaan, yleensä kuluu tai päinvastoin "kasvaa" ei-toivotulla plakkilla ja lialla, ja siksi metalli saa täysin erilaiset parametrit verrattuna niihin, jotka olivat luontaisia poistuu kuljettimelta.
Painoero
Mielenkiintoista on, että nykyaikaisten venäläisten kolikoiden paino voi myös vaihdella indikaattoreista, kuten kuulumisesta juhlarahaan, sileän tai hammastetun reunan esiintymisestä jne. Siten viisikymmentä kopeikkaa kolikoilla, joilla on erityyppiset reunat, on poikkeama noin 0, 12 grammaa kasvamalla hammastettua reunaa kohti ja painavat vastaavasti 2, 8 tai 2, 92 grammaa.
Eri vuosina liikkeeseen lasketuilla saman nimellisarvon kolikoilla voi olla merkittäviä eroja tässä indikaattorissa.
Ottaen kaksi erilaista kymmenen ruplaa kolikkoa kädessä, voidaan ilman mitään erityislaitteita määrittää, että näiden kolikoiden painoominaisuudet eroavat pienikokoisten juhlarahojen hyväksi. Tämä ero on vastaavasti noin 2, 55 grammaa, paino vaihtelee välillä 5, 65 - 8, 20 grammaa.
Pienimmän venäläisen edelleen suositun kolikon - kapeikan ja suurimman, 10 ruplaa, eron välillä on noin neljä grammaa. Keskimääräisten tietojen mukaan niiden paino on enintään 1, 47 ja 5, 65 grammaa.
Virallisten tietojen mukaan viiden kapeikan kolikon tulisi olla 2,6 grammaa, viisikymmentä kopekin kolikko - 2,9, rupla - 3,25. Itse asiassa tällaisten kolikoiden painoominaisuudet voivat olla hieman erilaiset kuin hyväksytyt normit.
Nimellisarvon kasvaessa myös kolikoiden paino-ominaisuudet kasvavat, joten rahapajasta lyötyt 5 ruplaa painavat yli kuusi grammaa.
Painoraja
Painotoleranssilla on tiettyjä rajoja, jotka määräävät mahdollisuuden poiketa kolikoiden ominaisuuksista yhteen tai toiseen suuntaan. Mitä korkeammalle rahan lyöntitekniikkaa kehitetään maassa, sitä vähemmän tämä parametri, kun taas kolikoita, jotka eroavat vakiintuneista parametreistä pienemmässä suunnassa, kutsutaan yleensä kevyiksi ja suuremmiksi vastaavasti painaviksi.
Lisäksi on huomattava, että muistissa vielä elossa olevat Neuvostoliiton kolikot olivat standardin täsmällisyys ja vakio, esimerkiksi yhden Neuvostoliiton kopekin paino oli yksi gramma, kopeikon kolikon - 2 grammaa jne. viiteen kopeikkaan, joka punnitessaan antoi selvästi numeron 5 eikä gramman enemmän tai vähemmän.