Inflaatio on tilanne, jossa rahan liikkumiskanavat ovat täynnä rahan tarjontaa. Tämä tilanne ilmenee tavaroiden hintojen nousuna. Tämä ongelma on melko tärkeä taloudessa, koska sen seuraukset voivat vakavasti vaikuttaa valtion taloudelliseen turvallisuuteen.
Käsite ja tyypit
Inflaatio ymmärretään prosessina, jossa rahayksikkö heikkenee ja tavaroiden hinnat nousevat merkittävästi. Inflaatio on osa markkinataloutta johtuen monista globaaleista tekijöistä, kuten hinnoitteluprosessien muutoksista, tuotantorakenteiden monimutkaisuudesta, vähentyneestä hintakilpailusta ja muista. Inflaation edellytys on hintojen nousun dynamiikka, ja yksi tärkeimmistä syistä sen esiintymiselle on julkisten menojen kasvu ja riittämättömät budjetit.
Inflaatiota on kolme tyyppiä: kohtalainen, laukkaava ja hyperinflaatio.
Kohtalaista inflaatiota kutsutaan myös hiipiväksi inflaatioksi. Se ilmenee suhteellisen pienenä hintojen nousuna. Jotkut analyytikot uskovat, että tämäntyyppinen inflaatio on jopa hyödyllistä ja sillä on suotuisa vaikutus talouden kehitykseen, koska sen kohtuulliset korot sallivat raharahojen säilyttää vakaan arvon.
Toinen inflaatiotyyppi voi aiheuttaa merkittäviä jännitteitä taloudessa, mutta silloinkin hinnat voidaan ennustaa. Sen alku ilmenee rahan määrän kasvuna, joka ylittää hintojen nousun. Tällä hetkellä, kun laukkaava inflaatio saavuttaa päävaiheen, vaihtokaupat alkavat kukoistaa.
Hyperinflaation olosuhteissa hinnat voivat nousta 300% ja jopa enemmän vuodessa. Se on syy rahan menetykseen, sen arvo ja kertymistoiminto.
Inflaatio
Tietyn ajanjakson hintojen muutokset, ilmaistuna prosentteina, heijastavat inflaatioastetta. Se voi vaihdella rahastojen ostovoiman muuttuessa.
Inflaation normaaliarvona kehittyneessä markkinataloudessa pidetään 2–5 prosentin kasvuvauhtia vuodessa. Inflaatio voi nousta jyrkästi, jos valtion muut kuin tuotantokustannukset nousevat, hyödykevaje tai valtion budjetissa ei ole riittävästi varoja.
Inflaatioasteen mittaamiseksi käytetään kolmea indeksiä: tukkuhintaindeksi, kuluttajahinnat ja BKTL-deflaattori. Ensimmäisessä näkyy tukkukaupan vuoden liikevaihdon summa vähittäismyyntiä lukuun ottamatta. Toinen on kuluvan vuoden kuluttajakorin hintojen suhde perusvuoden hintoihin. BKTL-deflaattori on bruttokansantuotteen muodostavien palvelujen ja tavaroiden keskimääräisen hintatason indikaattori.
